keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Auton mä myyn, ja rahaa saan!

Rahapulassa sitä lopulta kyllästyy ja sortuu autokauppiaaksi. En tiedä kumpi valehtelee paremmin, minä vai oikea autokauppias, mutta jääkön se lukijan tuomittavaksi.
Tässä kaikki tarpeellinen tieto:

Auto jolla on ranskalainen sielu, mutta johon tällainen maalaismies ei ole saanut aina täyttä kontaktia.
Tuo kummallinen ranskalainen auto on ottanut hiukan pidemmän siestan ja istuskellut vuoden päivät tuossa pihalla. Kulkee kyllä eteen ja taakse, jos vain pyytää, eikä se katsastusmieskään viimeistä tuomiota antanut silloin viimekerralla. Toivotti vain hyvää matkaa ja iloisia ajokelejä ilmoitellen että vuoden päästä taas sitten tavataan.
Auto oli kovin perso bensiinille ja koska meillä on aina hyvää matkaseuraa, kilometrejä kertyy. Ujona ihmisenä en välttämättä kehtaisi myöntää, mutta vaihdoimme siksi dieseliin.
No tällaisen helmen myynnillä saa iloisen mielen(tuskin) ja ison nipun rahaa(ihan varmasti).
Ja tulipa tuossa vuosi sitten mieleen että; Niin, onhan se nettiauto!
Mutta autolla oli pikku flunssa, eikä kipeää autoa viitsisi myydä, kuin synkkinä öinä. Se nimittäin tahtoi tiputtaa jäähdytysnestettä pikkuhiljaa. Ilmeisesti sitä osaa kutsutaan vesipumpuksi, mikä on pultattu kiinni tuonne konepellin alle? Siitä se niiskutti, tiivisteen välistä, ei paljoa, mutta niin että aina toisinaan oli nestettä lisättävä.
Ja kaikki tietää että tauti on aina helpompi hoitaa lääkkeillä kuin, korjaamalla itse vika.
Niinpä painelin autojen apteekkiin, ostin pullollisen jotakin syylärinpaikkausainetta, joka kuulemma tehoaisi flunssaan. Ei tehonnut, joten toinen vain sisään.
Mutta tässä kohtaa haluaisin palata siihen ranskalaiseen sieluun, jota en ymmärrä. Ilmeisesti joko mieltään osoittaakseen, tai laiskuuttaan lopetti koko veden pyörittämisen.
Ja itse ajattelin että olkoon, viettäköön sitten siestaa. Ei ole itsekseen lopettanut, vaikka vuoden olen odottanut. Ne on sisukkaita noissa hommissa.
Mutta toista vuotta en enään jaksaisi katsella.
Se siis kyllä lähtee kulkemaan avainta vääntämällä, mutta kovin pitkälle en uskaltaisi lähteä, jotta narunpäässä kai joutuu taluttamaan täältä pois. Voi nimittäin olla että jo ensimmäisten kilometrien jälkeen alkaa hermostuksissaan lämmetä ja ryhtyy totaaliseen lakkoon, eli sydän pettää, kun vesi ei kierrä.

En tiedä tartteeko kukaan tällaista vanhusta, mutta jos joku vaikka säälistä hankkisi, niin en moittisi.
Itse en kamalasti koe viehtymystä noihin autolääkärileikkeihin, mutta ymmärrän hyvin jos joku sellaisesta tykkää.
Lisäkuvat taikka kysymykset eivät maksa mitään. Autonkin saa ihan ilman eestä mutta allekirjoituksesta paperiin veloittaisin jonkun verran. Ja on senverran harvoin tapahtuva juttu että ajattelin jonkun siitä hyvillä mielin neljä- ja puolisataa maksavan?
Mutta hullujakin liikkuu, joten en valita jos enemmänkin haluaa maksaa.

ps. sopii 15 vuotiaalle teinille synttärilahjaksi, sinne mahtuu kaikki sen kuusi kaveria istumaan ja kuuntelemaan strereoita. Tietää ainakin missä ne liikkuu.
Eikä tuo toisaalta nyt koirankoppinakaan mikään hullumpi ole? Ihan miten tykkää.




Ja tässä vielä linkki tuonne nettiautoon!